Lisää älyä paloturvallisuuteen - modernit ratkaisut jäävät usein hyödyntämättä, arvioivat tutkijat

Älyteknologian hyödyt kiinteistönhallinnassa ja energiatehokkuuden parantamisessa on jo laajasti tunnistettu. Paloturvallisuuteen älyajattelu ei ole vielä yhtä laajasti rantautunut, arvioivat palotutkijat. Selvityksen mukaan paloturvallisuuden huomiointi uhkaa jäädä jopa puutteelliseksi nykyaikaisissa älyrakentamisen hankkeissa.

 

Tampereen yliopiston ja Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) selvityksen mukaan  älykkäitä paloturvallisuuden ratkaisuja ei vielä hyödynnetä riittävästi - toisin, kuin monilla muilla talotekniikan osa-alueilla.

 

-Käytännössä usein ajatellaan, että kiinteistön paloturvallisuus on kunnossa, kun kiinteistö on varustettu automaattisella paloilmoittimella ja sammutusjärjestelmällä, professori Mikko Malaska Tampereen yliopiston rakennustekniikan yksiköstä arvioi.

 

Selvityksessä tutkittiin paloturvallisuuden huomiointia älykkäiden rakennusten ja kaupunkiympäristöjen hankkeissa. Tulosten perusteella älykkäiden paloturvallisuusratkaisujen hyödyntämistä hidastaa ennen kaikkea tiedon puute. Rakennushankkeiden päättäjät ovat usein kiinnostuneita markkinoilla olevista älyratkaisuista mutta oikeita asioita ei välttämättä osata vaatia hankesuunnitteluvaiheessa.

 

-Hyödyt toteutuvat usein rakennuksen käyttövaiheessa ja siksi niitä on vaikea hahmottaa suunnitteluvaiheen päätöksenteossa, Malaska arvioi.

 

Selvityksen perusteella palontorjuntaa lähestytään usein suunnittelussa muusta talotekniikasta erillisenä osa-alueena ja lakisääteisten vähimmäisvaatimusten kautta. Tuolloin turvaudutaan helposti vanhoihin menetelmiin.

 

-Uudenlaisia toimintatapoja pidetään ehkä riskeinä, koska ei tiedetä, kuinka hallita kokonaisuutta pirstaloituneessa toteutuksessa eri urakoitsijoiden välillä, Malaska arvioi.

 

Haasteita modernien ratkaisujen hyödyntämiselle aiheuttaakin rakennushankkeiden pirstaloitunut luonne. Useiden kilpailutusten myötä paloturvallisuus hajautuu usein osaksi useita eri järjestelmiä, jolloin paloturvallisuuslaitteistot jäävät rakennuksen järjestelmistä erillisiksi komponenteiksi, jotka koostuvat lähinnä staattisista ilmaisin- ja sammutuslaitteistoista.

 

Tutkijoiden mukaan perinteiset ratkaisut eivät kuitenkaan riitä, mikäli halutaan tehostaa järjestelmien ylläpitoa ja luotettavuutta, optimoida niillä saavutettavat hyödyt sekä mahdollistaa tilojen monimuotoinen ja turvallinen käyttö.

 

-Älyrakennuksilla on erilaisia käyttötarkoituksia ja  riskejä, jotka voivat myös muuttua elinkaaren aikana. Rakentamisajankohdan lisäksi tulisi tarkastella koko elinkaarta, Malaska kertoo.

 

Selvityksen mukaan rakennuttajan tulisikin ottaa turvallisuus huomioon keskeisenä suunnittelun lähtökohtana, sillä esimerkiksi rakennusurakoitsijalla ei välttämättä ole intressejä painottaa koko elinkaaren aikaisia hyötyjä. 

Älykkyys tuo elinkaarihyötyjä

Älykkään talotekniikan hyödyt muodostuvat tyypillisesti rakennuksen elinkaaren aikana ylläpitokustannuksista, toimintavarmuudesta ja paremmista käyttöolosuhteista.

 

Palontorjunnassa älykkyys tarkoittaa perinteisiin ratkaisuihin verrattuna enemmän järjestelmäintegraatioita, anturointia, kerätyn datan hyödyntämistä sekä etähallintaa.

 

Kustannussäästöjä muodostuu päällekkäisten toimintojen vähenemisestä, asennus- ja kaapelointitarpeen vähenemisestä sekä huolto- ja kunnossapitotoimintojen tehostumisesta. Lisäksi parantunut paloturvallisuus turvaa kiinteistön toiminnan jatkuvuutta.

 

-Uudet älyratkaisut eivät aina tarkoita, että olisi asennettava lisää teknologiaa tai vaatimuksia. Päinvastoin olisi pohdittava, miten olemassa olevaa teknologiaa voitaisiin soveltaa, Malaska pohtii.

 

Markkinoilla on jo olemassa useita älykkäitä ratkaisuja, jotka parantavat kiinteistön paloturvallisuutta ja turvaavat toiminnan jatkuvuutta tuoden samalla kustannussäästöjä. Siemens hyödyntää paloturvallisuusratkaisuissaan yhä enemmän järjestelmien integraatioita ja iot-teknologiaa.

 

Esimerkiksi paloilmoittimen  päätoiminnon, eli palonilmaisun lisäksi antureiden keräämää dataa ja paloilmoittimen signaaleja voidaan käyttää muiden paloturvallisuutta parantavien laitteiden, kuten palonrajoittimien ja ilmanvaihdon ohjauksiin.

 

-Palopeltien ohjaus voidaan liittää paloilmoitinkeskukseen ohjelmallisen integraation avulla, jolloin säästetään rakennusvaiheessa kaapelointikustannuksissa ja rakennusautomaation I/O-tilantarpeessa sekä huoltokustannuksissa. Kohteessa ei tarvita erillistä palopeltien ohjausjärjestelmää, vaan palopellit suljetaan paloilmoitinkeskuksen saaman osoitteellisen hälytystiedon perusteella”, Solution manager Aapo Leisiö Siemens Osakeyhtiöstä kertoo.

 

Perinteisessä toteutuksessa hälytystilanteessa kaikki palopellit sulkeutuvat ja ilmanvaihto pysäytetään koko rakennuksessa. Siemensin ratkaisussa palopellit sulkeutuvat osoitteellisen hälytystiedon perusteella vain tarvittavilta osin, jolloin ilmanvaihto voi samanaikaisesti ylipaineistaa poistumisreitit ja helpottaa pelastautumista.

 

Leisiön mukaan ratkaisu on jo käytössä Suomessa  esimerkiksi peruskorjatuissa ja uusimmissa vankiloissa.

Avoimuutta rajapintoihin

Leisiön mukaan älykkäitä paloturvallisuuden ratkaisuja kysytään yhä enemmän. Avoimien rajapintojen kehitys olisi kuitenki tärkeää integraatioiden mahdollistamiseksi.

 

-Tilaaja usein mieltää, että integroidussa ratkaisussa sitoudutaan yhteen toimittajaan, vaikka todellisuudessa esimerkiksi BACnet-protokolla mahdollistaisi eri toimittajien järjestelmien integroinnin, Leisiö kertoo.

 

BACnet on laitevalmistajasta riippumaton, avoin verkkoprotokolla, mikä mahdollistaa eri laitevalmistajien laitteiden välisen kommunikoinnin.

 

Koska eri järjestelmätoimittajien ratkaisut ovat usein suljettuja järjestelmiä, integroidut kokonaisratkaisut tulisi huomioida suunnittelussa hankkeen alusta lähtien. Tähän hyvät edellytykset on järjestelmätoimittajilla, jotka pystyvät liittämään palontorjuntalaitteistot osaksi omia kiinteistönhallinta- ja rakennusautomaatiojärjestelmiään ja tarjoamaan taloteknisiä kokonaisratkaisuja.

 

Myös Malaskan mukaan avoimien rajapintojen ja kehitys olisi tarpeen, jotta älyratkaisut saataisiin laajamittaisesti hyödynnettyä.

 

Avoimissa rajapinnoissa voidaan toteuttaa ohjelmallisia integraatiota, joissa järjestelmien välinen kommunikointi ei vaadi perinteistä I/O-rajapintaa. Tämä tuo kustannussäästöjä verrattuna suljettujen järjestelmien integraatioihin, jotka ovat usein kalliita ja työläitä toteuttaa.

 

Optimaalisin tilanne lienee se, että kiinteistönomistaja voi valita joko kokonaisratkaisun yhdeltä valmistajalta tai yhdistelmän eri valmistajien yhteentoimivista järjestelmistä. Tämä hyödyttää kaikkia hankkeen osapuolia ja avaa mahdollisuuksia paloturvallisuuden kehittymiseen.