Yhteiskehittäminen on jatkuva prosessi
On tavallista, että liiketoiminnan kehittämiseen täysin uudelta pohjalta tarvitaan apua talon ulkopuolelta. Tapoja murskata pähkinä ovat esimerkiksi co-creation ja palvelumuotoilu. Co-creationille ei ole vakiintunutta suomennosta, mutta voidaan puhua yhteiskehittelystä tai yhteisluomisesta.
Asiakkailta tulleeseen tarpeeseen on vastannut myös Siemens, jonka Value Hacker -konsepti yhdistää co-creationin ja palvelumuotoilun. Value Hacker on kuulunut tämän vuoden suurimpiin menestystarinoihin Siemensillä.
Palvelumuotoiluun on erikoistunut esimerkiksi Gofore Oy. Muotoiluliiketoiminnan johtaja Soile Roth Goforesta kertoo, että teollisuusyritykset saavat yhä suuren osan liikevaihdostaan perinteisistä tuotteista, mutta kiinnostus lisäarvon lisäämiseen erilaisten datapohjaisten palveluiden kautta on kasvanut.
Palvelumuotoilu ja yhteiskehittäminen ovat prosesseja, jotka toteutetaan usein lyhyissä mutta tehokkaissa sprinteissä. Palvelumuotoilun ei ole tarkoitus korvata normaalia liiketoiminnan kehittämistä eikä varsinkaan olla muun kehitystyön kanssa ristiriidassa.
Muotoilun eri alueita tarvitaan Rothin mukaan teollisuudessa tyypillisesti kolmessa tilanteessa.
- Ensinnäkin jos ollaan aloittamassa uutta palvelua tai liiketoimintaa, toiseksi uudistettaessa toimintamalleja tai prosesseja ja kolmanneksi tietyn tuotteen tai palvelun kehittämisen ympärillä, Roth sanoo.
- Value Hacker on ketterän kehityksen toimintamalli, jolla luodaan lisäarvopalveluja ja -ratkaisuja tukemaan asiakkaiden liiketoiminnan strategiaa digitaalisessa murroksessa.
- Menetelmä on yhdistelmä palvelumuotoilu- ja digitalisaatio-osaamista.
- Kaiken arvonhakkeroinnin taustalla ovat asiakkaan todelliset haasteet ja tarpeet.
- Työtapoina ovat yhteiskehitystyöpajat.
- www.siemens.fi/valuehacker
Yritykset ja tutkimus paiskaavat kättä
Ekosysteemin tavoitteena on yleensä kehittää uusi tuote tai palvelu. Näin toimii esimerkiksi Siemensin ja VTT:n käynnistämä, uutta digitaalista metsäteollisuutta kehittävä Digital Fiber -hanke.
Ekosysteemien voima on siinä, että pyörää ei kannata keksiä uudestaan. Jos pieni startup osaa jo suunnitella tarvitun ohjelmiston tai valmistaa halutun laitteen, suuren yrityksen kannattaa paiskata kättä sen kanssa. Pieni yritys puolestaan pääsee tarjoamaan loppuasiakkaalle omaa osaamistaan suuren toimijan kanssa, mikä ei välttämättä olisi mahdollista, jos se olisi liikkeellä yksin.
Kenties parhaan lopputuloksen saa, kun tuotekehitystä tuetaan tutkimuksella. Yritykset voivat ottaa verkostoonsa mukaan yliopiston tai muun tutkimusorganisaation. Esimerkiksi Digital Fiberissa mukana on Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT).
Johtaja Hanna Rantala Business Finlandista sanoo, että ekosysteemit sopivat sykleiltään ja rytmiltään kiihtyneeseen bisnesmaailmaan.
- Nyt halutaan, että asiat tapahtuvat rinnakkain, eivät erikseen. Pienessä maassa yhteistyö on tärkeää kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Tutkimus palvelee yritysten tarpeita ja yritykset tutkimusta.
Aktiivinen saa parhaat tulokset
Miten ekosysteemejä sitten voi johtaa? Tutkija Samuli Patala Aalto-yliopistosta arvioi, että perinteistä johtamista paremmin toimii niin sanottu orkestrointi. Patala on tutkinut yritysekosysteemejä yhteistyössä pääkaupunkiseudulla toimivan Smart&Clean-säätiön kanssa.
- Orkestroinnissa yrityksiä rohkaistaan puhaltamaan yhteen hiileen pehmeillä keinoilla. Tärkeää on sitouttaa osanottajat esimerkiksi tarjoamalla sisäisiä konsultaatioita, yhteistä markkinointia tai muita lisäarvopalveluita. Niihin ei yksittäisillä yrityksillä välttämättä olisi omia resursseja, Patala sanoo.
Ekosysteemit ovat tyypillisesti parin, kolmen vuoden mittaisia projekteja. Se on uuden alkuun polkaisemisessa lyhyt aika, minkä takia suunnitelmallisuus ja kurinalaisuus ovat tärkeitä.
- On sovittava avoimesti aikatauluista, tavoitteista ja tärkeistä, konkreettisista yksityiskohdista, kuten siitä, miten ekosysteemin aikana syntyvää dataa hallitaan. Myös immateriaalioikeusasioista on sovittava, Samuli Patala suosittelee.
Hangaroundiksi ei ekosysteemiin ole järkeä lähteä, VTT:n tutkimuspäällikkö Katri Valkokari huomauttaa. Valkokari on kehittänyt organisaatioita ja verkostoja yli 15 vuoden ajan.
- Kannattaa olla aktiivinen, muuten ei saavuta mitään, Valkokari sanoo.
