Lemene ilmakuva

Sähköä omasta verkosta vai markkinoilta?

Lempääläläiselle teollisuusalueelle syntyi tiivis yhteisö, joka toimii energiamurroksen eturintamassa ja hyödyntää älykästä teknologiaa.

LEMENE-energiayhteisö tavoittelee energiatehokkuutta ja omavaraisuutta sähkön tuotannon suhteen sekä tasaa samalla valtakunnallisten jakelu- ja siirtoverkkojen kuormaa.

 

Lempäälän Ideaparkin lähistöllä sijaitseva Marjamäen teollisuusalue näyttää päälle päin tavalliselta yksittäisten teollisten toimijoiden keskittymältä. Alueelta löytyvät 13 000 aurinkopaneelia antavat viitteitä siitä, että alueella tapahtuu jotain poikkeavaa.

 

”Täällä toimivat yritykset muodostavat yhteisön, joka on kiinni jakeluverkossa, mutta tarvittaessa yhteisö toimii myös saarekkeessa, eli se voi käytännössä halutessaan irtautua valtakunnallisesta sähkönjakelu- ja siirtoverkosta ja käyttää alueella aurinkopaneeleilla, kaasumoottoreilla ja polttokennoilla tuotettua energiaa”, kuvailee Lempäälän lämmön kehityspäällikkö Mikko Kettunen.

 

Kettusen mukaan energiayhteisö myös vastavuoroisesti avustaa valtakunnallisia verkkoja tasaamalla uusiutuvien energianlähteiden käytön kasvun myötä syntyneitä eroja sähkön kysynnän ja tarjonnan määrässä.

Toimintavarmuutta ja omavaraisuutta

Kettusen mukaan teollisuusalueelle perustettu energiayhteisö tekee uusiutuvan energian käyttöön investoimisen taloudellisesti kannattavammaksi yksittäisille toimijoille.

 

”Yhteisöön kuuluvat yritykset voivat tehdä keskitettyjä investointeja esimerkiksi akkuihin, aurinkovoimaloihin ja erilaisten siirtoverkkojen rakentamiseen.”

 

Jotkut alueen toimijat ovat mukana myös siksi, että omavarainen sähköntuotanto parantaa entisestään sähkönjakelun laatua. Herkät teollisuuden prosessit eivät siedä pientäkään häiriötä sähkönjakelussa. Yhteisöön varastoitu energia ja tuotanto mahdollistavat sen, että herkkä prosessi ei häiriinny valtakunnallisen verkon katkoista.

Älykäs teknologia on elinehto

Energiayhteisön taustalta löytyy älykästä teknologiaa, joka seuraa jatkuvasti esimerkiksi sitä, kuinka paljon itse tuotettua energiaa on käytettävissä, ja milloin kannattaa kääntyä valtakunnallisen verkon tarjonnan puoleen.

 

”Siemens on toiminut teknologian päätoimittajana, joka vastaa mikroverkon ohjainjärjestelmästä ja sen kehittämisestä. Yhteisö ei toimisi ilman taustalla toimivaa älyä”, Lempäälän lämmön Kettunen tiivistää.

 

Siemensillä tuotepäällikkönä työskentelevä Jori Valtakari kutsuu mikroverkon ohjainjärjestelmää yhteisön aivoiksi.

 

”Ohjainjärjestelmä seuraa jatkuvasti sitä, miten pystytään pitämään energiaverkko mahdollisimman stabiilina ja hyödyntämään uusiutuvaa energiaa”, Valtakari kertoo.

 

Käytännön tasolla järjestelmä ennustaa sähkönkulutusta ja -tuotantoa ja tekee sen pohjalta päätöksiä siitä, ostetaanko valtakunnallisesta verkosta sähköä vai pärjätäänkö itse tuotetulla sähköllä. Järjestelmä myös analysoi sähkön hintoja. Kaikki tiedonvaihto ja kaupankäynti on automatisoitua.

Mikroverkon ohjainjärjestelmän lisäksi Siemens toimitti energiayhteisöön sähkövaraston. Alueella toimii myös Siemensin virtuaalivoimalaitospalvelu, joka toimii valtakunnallisilla kysyntäjoustomarkkinoilla ja tasaa kysynnän ja tarjonnan määrän vaihteluita.

 

Tulevaisuuden energiayhteisöt

Sekä Siemensin Valtakari että Lempäälän lämmön Kettunen pitävät Lempäälän energiayhteisöä hyvänä esimerkkinä siitä, miten energiaa tuotetaan ja käytetään tulevaisuudessa. Yhteisöjä voisi heidän mukaansa teoriassa syntyä teollisuuden toimijoiden lisäksi asuinalueiden tai valtakunnallisesta tuotannosta eristyksissä olevien yhteisöjen eli esimerkiksi saarten ympärille.

 

”Lainsäädännölliset seikat estävät tällä hetkellä vielä kiinteistön rajat ylittävän energiayhteisön syntymisen, mutta oikeita askelia siihen suuntaan ollaan todennäköisesti ottamassa myös lakien näkökulmasta”, Kettunen arvioi.

 

Voiko koko Lempäälän alueesta tulevaisuudessa syntyä suuri energiayhteisö?

 

”Tuskin koko Lempäälä tulee olemaan yhtä yhteisöä, mutta paikallisia yhteisöjä voi syntyä enemmänkin, ja jos lainsäädäntö sen tulevaisuudessa mahdollistaa, voivat erilliset yhteisöt myös olla kytköksissä toisiinsa ja hyötyä toinen toisistansa”, Kettunen visioi.