Ouluun kohoaa maailman älykkäimmäksi tituleerattu sairaala

Teknologiaa uudella tavalla hyödyntävässä kompleksissa työn tehokkuus ja potilastyytyväisyys eivät sulje toisiaan pois.

OYS2030-hankkeessa nykyisen Oulun yliopistollisen sairaalan tilalle rakennetaan uusinta teknologiaa hyödyntävät tilat sairaalan potilaille ja henkilökunnalle.

Oulun yliopistollisen sairaalan alueella rakennetaan ripeään tahtiin uutta, älykkäämpää sairaalaa. Ensimmäinen sairaalarakennuksen runko on noussut kahden maanalaisen kerroksen lisäksi jo kahdeksan kerrosta katutason yläpuolelle ja myös B-rakennuksen työt ovat hyvässä vauhdissa.

 

Uudelle sairaalalle on kysyntää, sillä OYS vastaa lähes puolen miljoonan pohjoisemmassa osassa maata asuvan suomalaisen erikoissairaanhoidon palveluista. Nykyinen sairaalatoiminta on tarkoitus siirtää uusiin tiloihin vaiheittain vuoteen 2030 mennessä.

Uudet tilat rakennetaan ennen kaikkea vastaamaan sairaalan henkilökunnan ja potilaiden tarpeisiin. Tilojen ja toimintojen suunnittelussa hyödynnetään laajasti esimerkiksi palvelumuotoilua ja kokemusasiantuntijoita.

 

Käynnissä olevaa OYS2030-hanketta toteutetaan allianssi-mallisena yhteistyöprojektina monen eri toimijan kanssa. Allianssiprojektit eroavat normaalista pilkotuista hankkeista siten, että niissä kaikki osapuolet ovat samalla puolella pöytää, ja sen takia tavoitteet ja intressit ovat yhteiset.

 

– Malli takaa hedelmällisen pohjan yhdessä tekemiselle. OYS2030-hankkeessa isona tavoitteena on ollut kääntää katse pois investointikustannuksista ja suunnata huomio rakennuksen elinkaarikustannuksiin ja potilastyytyväisyyttä sekä työn tuottavuutta parantaviin ratkaisuihin, tiivistää Siemensin myyntijohtaja Tomi Akiola.

 

Siemens on yksi hankkeen allianssiryhmän osapuolista ja toimittaa sairaalaan älykästä toimintaa tukevia teknologiaratkaisuja.

Väestö ikääntyy, vaatimukset kasvavat

Oulun älysairaalahanke vastaa osaltaan sekä globaaliin että lokaaliin haasteeseen terveydenhuollon menojen kasvusta. Siemensin ja Frost & Sullivanin laatimassa, terveydenhuollon haasteista kertovassa raportissa arvioidaan, että terveydenhuollon menot suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvavat globaalisti 5,2 prosenttia joka vuosi.

 

Mitä haasteita tulevaisuuden terveydenhuollossa pitää ratkoa? Tutustu Siemensin ja Frost & Sullivanin kokoamaan white paperiin.  

 

Suomen entinen pääministeri Esko Aho allekirjoittaa terveydenhuoltoa piinaavan paineen menojen karkaamisesta.

 

– Suurin syy on ikääntyvä väestö ja toinen tärkeä seikka on terveydenhuollon menojen katottomuus. Voidaan sanoa, että kysyntä terveydenhuollolle on rajatonta.

 

Aho on poliittisen uransa jälkeen keskittynyt erilaisissa tehtävissä pohtimaan kansallisen kilpailuedun luomista julkisen ja yksityisen sektorin voimia yhdistämällä ja teknologiaa hyödyntämällä, esimerkiksi terveydenhuoltosektorilla.

 

Aho näkee uudenlaisen ajattelumallin omaksumisen ja teknologian hyödyntämisen ratkaisuna terveydenhuollon menojen karsimiseen. Hän korostaa, että vanha teknologia on pakottanut massoille suunnattujen standardiratkaisujen tekemiseen, kun taas nykyisellä teknologialla palvellaan yksilöitä.

 

– Standardimallien päälle rakentunut terveydenhuolto on suuri ongelma. Järjestelmä on rakennettu niin, että asiakkaan täytyy sopeutua malliin ja sen myötä on syntynyt byrokraattinen ja konemainen tapa toimia. Terveydenhuoltoa pitää päästä ajattelemaan enemmän yksilöiden kuin suurten joukkojen kautta.

Parempi kontrolli potilaille ja hoitajille

Myös OYSissa pyritään siihen, että uuteen sairaalaan asennettavalla teknologialla pystytään tarjoamaan yksilöllistä tukea sekä potilaille että henkilökunnalle.

 

Kun potilas saapuu sairaalaan, kokee hän usein menettävänsä kontrollin ympäristöstä ja omasta olostaan. Teknologian avulla pystytään tarjoamaan potilaalle mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi ympäröiviin olosuhteisiin.

 

– Valaistuksen ja lämpötilan säätöjen avulla voidaan luoda potilashuoneisiin vuorokaudenajan ja potilaan tarpeiden mukaan vaihtuvat olosuhteet, Siemensin Akiola kertoo.

 

Uuteen OYSiin hoitoon saapuva potilas tulee mahdollisesti saamaan käyttöönsä myös henkilökohtaisen viihdepalvelujärjestelmän, jonka kautta avautuu mahdollisuus kuluttaa aikaa esimerkiksi musiikkia kuunnellen tai Netflixiä katsellen.

 

Sama potilasvuoteen ääreltä löytyvä Siemens Hi-Med -potilasterminaali palvelee myös sairaalan hoitohenkilökuntaa. Lääkärit ja hoitajat pääsevät käsiksi kaikkeen potilaaseen liittyvään informaatioon suoraan sairaalavuoteen ääreltä, ilman erillisten paperien tai laitteiden kanniskelua.

 

Samaan järjestelmään on integroitu myös älykkäämpi potilaskutsujärjestelmä. Potilaat voivat kuvailla kutsun lähettäessään tarkemmin avun tarvetta ja kiireellisyyttä. Laite myös kertoo potilaalle kun hoitaja on tulossa.

 

– Nykyisessä mallissa potilas painaa kutsunappia ja hoitajalla ei ole mitään mahdollisuutta päätellä, kuinka kiireellinen tapaus missäkin huoneessa on. Hoitajan on vajaiden tietojen takia mahdotonta järjestellä työtehtäviä tehokkaasti.

 

Lue lisää siitä, miten älykäs sairaalakiinteistö edistää paranemista

Rakennuksessakin piilee älyä

OYS2030-hankkeessa on tavoitteena leikata sairaalan ylläpitokustannuksia prosenteilla. Älykkään teknologian avulla myös sairaalarakennuksen ja laitteiden ylläpitoa ja huoltoa pystytään tekemään mitattuun tietoon pohjautuen.

 

– Silloin ei esimerkiksi turhaan huolleta niitä järjestelmiä, jotka ovat olleen vähemmällä käytöllä.

 

Kiinteistön ylläpidon kannalta erityisen tärkeää on Akiolan mukaan se, että rakentamisen aikana käytössä olleesta tietomallista tehdään ylläpidon ajaksi fyysisen rakennuksen digitaalinen kaksonen erilaisten sensoreiden ja paikannuslaitteiden avulla.

Älysairaala ei ole utopiaa

Teknologiaa laajasti hyödyntävä älysairaala ei uusi innovaatio. Belgiassa sijaitsevassa Sint-Maartenin sairaalassa tehtiin jo aiemmin se, mitä Ouluun rakennetaan tällä hetkellä. Uudesta sairaalasta löytyy hoitopaikat lähes tuhannelle potilaalle, ja rakennus on varustettu uusimmalla teknologialla.

 

– Halusimme suunnitella sairaalaympäristön, jossa sekä työntekijät että potilaat viihtyvät, kertoo sairaalan johtaja Jan Ennekens.

 

Ennekens kertoo, että sairaalan ylläpitojärjestelmä on täysin digitaalinen. Järjestelmien ja laitteiden toimintaa sekä ihmisten ja tavaroiden liikkeitä pystytään seuraamaan jatkuvasti.

 

– Opimme jatkuvasti uutta, ja pystymme optimoimaan energiankulutusta ja työn tekemistä oikeaan tietoon pohjautuen. Kaikella käytössä olevalla teknologialla tähdätään lopulta siihen, että potilaan parantuminen tapahtuu parhaissa mahdollisissa olosuhteissa.

 

Tutustu tarkemmin Sint-Maartenin sairaalan toimintaan.