Lidl, VR Group, Lappeenrannan kaupunki… – jo yli 250 kiinteistöä on liittynyt sähkömarkkinoille virtuaalivoimalaitoksen avulla

Sähkömarkkinoille liittyneet kiinteistöt tasapainottavat kantaverkon toimintaa. Mitä enemmän sähkömarkkinoille liittyy joustavia toimijoita, sitä vähemmän tarvitaan yleensä hiilivoimalla pyöriviä varavoimalaitoksia.
Kiinnostuitko ratkaisusta?

Ota yhteyttä Anssi Laaksoseen

On normaali arkipäivä, ja ilmastointi hurisee Espoon Leppävaarassa sijaitsevassa Sellon kauppakeskuksessa puoli minuuttia normaalia pienemmällä teholla. Kukaan keskuksen kävijöistä ei huomaa hienovaraista muutosta, vaikka samaan aikaan tuo mikroskooppisen pieni säätö tasapainottaa koko Suomelle sähköä jakelevaa kantaverkkoa ja auttaa vähentämään fossiilisten polttoaineiden kulutusta.

 

Energiatehokkuuteen ja pieneen hiilijalanjälkeen panostava Sellon kauppakeskus toimi pioneerina ja liittyi Siemensin Suomessa kehittämän ja ylläpitämän virtuaalivoimalaitosratkaisun avulla sähkömarkkinoille vuonna 2018. Virtuaalivoimalaitoksen avulla Sello ostaa, kuluttaa ja lisäksi myös varastoi sähköä, riippuen kantaverkon tarpeista.

 

Sellon jälkeen sähkömarkkinoille on liittynyt virtuaalivoimalaitosteknologian avulla myös lukemattomia muita toimijoita, eikä loppua buumille ole näkyvissä. Kokosimme tähän artikkeliin jo mukaan lähteneitä toimijoita.

Sähköä pitää tuottaa yhtä paljon kuin sitä käytetään. Ongelmia syntyy, jos verkossa on yli- tai alitarjontaa. Aiemmin ainoastaan sähkön kulutus oli muuttuvaa ja tuotantoa pystyttiin ohjailemaan sen ehdoilla. Nykyään kun tuotantotapoja on useita, esimerkiksi aurinko- ja tuulivoima, on tuotannon ja kulutuksen suhdetta vaikeampi hallita.
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen

Moninaistuva tuotanto sekoitti pakan sähkömarkkinoilla

Suomen kantaverkkoa ylläpitävän Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruususen mukaan kantaverkon toiminta perustuu yksinkertaisiin fysiikan lakeihin.

 

”Sähköä pitää tuottaa yhtä paljon kuin sitä käytetään. Ongelmia syntyy, jos verkossa on yli- tai alitarjontaa. Aiemmin ainoastaan sähkön kulutus oli muuttuvaa ja tuotantoa pystyttiin ohjailemaan sen ehdoilla. Nykyään kun tuotantotapoja on useita, esimerkiksi aurinko- ja tuulivoima, on tuotannon ja kulutuksen suhdetta vaikeampi hallita.”

 

Siemensin myyntijohtaja Anssi Laaksonen kertoo, että virtuaalivoimalaitosteknologialla on pyritty vastaamaan sähköntuotannon ja -kulutuksen tuomiin haasteisiin.

 

”Sähkön kysynnän ja tarjonnan joustaminen on myös tärkeä ympäristökysymys. Mitä enemmän sähkömarkkinoille liittyy joustavia toimijoita, sitä vähemmän tarvitaan yleensä hiilivoimalla pyöriviä varavoimalaitoksia tasapainottamaan verkon käyttöä.”

 

 

 

Enemmän kuin rahallista hyötyä

Laaksonen kertoo, että virtuaalivoimalaitosalustaan on tällä hetkellä liitetty jo yli 250 kiinteistöä. Fingrid maksaa jokaiselle verkkoon liittyneelle toimijalle korvausta sähkön joustavasta varastoinnista. Siemensin Laaksosen mukaan virtuaalivoimalaitosteknologiaa hyödyntävät asiakkaat haluavat rahallista hyötyä enemmän olla alansa edelläkävijöitä vastuullisessa energian käytössä.

 

”Meillä on asiakkaita eri toimialoilta, mutta heitä yhdistää halu näyttää, että he kantavat vastuun tulevaisuudesta. Sähkömarkkinoille joustoksi liittyminen on ympäristöteko yhteiskunnallisessa mittakaavassa.”

 

Laaksonen korostaa, että pienemmätkin toimijat voivat vaikuttaa. Oleellisinta ei ole toimijoiden koko, vaan niiden määrä.

 

”Esimerkiksi yksittäisen päivittäistavaramyymälän vaikutus koko kantaverkolle voi olla pieni, mutta kun suuren kauppaketjun kaikki myymälät käyttävät virtuaalivoimalaitosteknologiaa, syntyy pienistä puroista iso virta.”

 

Fingridin Ruusunen näkee, että virtuaalivoimalaitosratkaisut ovat yksi esimerkki siitä, miten puhtaan energian kehittämisen tielle lähteneestä Suomesta voidaan saada vientituotteita maailmalle.

 

”Tällä saralla pieni Suomikin voi olla vaikuttamassa tehokkaampaan ja vihreämpään energian käyttöön maailmanlaajuisesti.”

Esimerkiksi yksittäisen päivittäistavaramyymälän vaikutus koko kantaverkolle voi olla pieni, mutta kun suuren kauppaketjun kaikki myymälät käyttävät virtuaalivoimalaitosteknologiaa, syntyy pienistä puroista iso virta.
Anssi Laaksonen, Siemens Osakeyhtiö, Smart Infrastructure

Jo yli 250 virtuaalivoimalaitoskiinteistöä

Nämä toimijat ovat ottaneet tai ottamassa käyttöön virtuaalivoimalaitosteknologiaa.

 

Kauppakeskus Sello

 

Espoon Leppävaarassa sijaitseva Sellon kauppakeskus otti ensimmäisenä maailmassa käyttöön oman virtuaalivoimalaitoksen.

Järjestelmän avulla kauppakeskus voi optimoida omaa energiankulutustaan ja -hankintojaan.

 

”Voimme hyödyntää akkuja satunnaisten kulutuspiikkien tai pörssisähkön hinnannousujen kohdalla. Samalla kauppakeskus joustaa sähkön kulutuksessaan kantaverkon tarpeiden mukaisesti”, Sellon kiinteistöpäällikkö Olli Paunola kertoi aiemmin.

Lue lisää case kauppakeskus Sellosta.

Hullu Poron lasikattoiset pyramidit Levillä

Hullu Poron yrittäjä Päivikki Palosaari toimii uusimman talotekniikan suunnannäyttäjänä pohjoisessa Suomessa. Kittilän Könkään kylässä sijaitsevat yksitoista lasikattoista pyramidia on liitetty virtuaalivoimalaitospalveluun.

 

Aurora Pyramidien lasikatot on valmistettu aurinkoenergiaa hyödyntävästä sähkölämmitteisestä lasista, joka sulattaa lumen ja jään sekä estää kylmää ilmaa hohkaamasta sisälle. Ilmastoinnin ja selektiivilasien ansioista pyramidi ei kuumene auringonsäteilystä kesälläkään.

Aurora Pyramidit on kytketty Siemensin virtuaaliseen alustaan ja kiinteistöautomaatioon, jotka mahdollistavat pyramidien toiminnan tehokkaasti ja turvallisesti, uusinta teknologiaa hyödyntäen.

Lue lisää case Aurora Pyramideista.

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy

Suomen Yliopistokiinteistöt omistaa ja kehittää lähes 250 pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä korkeakoulukampuksilla.

 

Virtuaalivoimalaitospalveluun liitetään 50 kiinteistöä, joissa automatiikan avulla lisätään tai vähennetään sähkönkulutusta sähköverkon tasapainottamiseksi. Muutokset sähkönkulutuksessa toteutetaan säätämällä olemassa olevaa talotekniikkaa, esimerkiksi ilmanvaihtokoneita, vaikuttamatta negatiivisesti sisäilmaolosuhteisiin tai kokonaisenergian kulutukseen.

Lue lisää case Suomen Yliopistokiinteistöistä.

 

Lidl Suomi

Lidl liittää kesän 2020 aikana valmistuvassa projektissa 136 ympäri Suomea sijaitsevaa myymälää osaksi virtuaalivoimalaitospalvelua.

 

Virtuaalivoimalaitospalvelun lisäksi kiinteistöautomaatiojärjestelmä päivitetään. Nykyaikainen kiinteistöautomaatiojärjestelmä ja etävalvontapalvelut mahdollistavat muun muassa sähkön ja lämmitysenergian kulutuksen optimoinnin, ylläpidon tehostamisen ja tehokkaan raportoinnin.

Lue lisää case Lidlistä.

 

VR Group

VR Group liitti virtuaalivoimalaitospalveluun kolme kiinteistöään: Helsingin päärautatieaseman sekä Pieksämäen ja Oulun varikot.

 

”Olemme jo pitkään kehittäneet kiinteistöjen ylläpidon ja energian käytön tehokkuutta. Virtuaalivoimalaitospalvelu on yksi tapa lisätä kiinteistöjen kannattavuutta, koska se tuo uudenlaisen mahdollisuuden ansaita kiinteistöillä rahaa. Energiamurroksen lisäämä säätövoiman tarve luo kiinteistöille uusia mahdollisuuksia ja tulevaisuudessa ehkä velvoitteitakin. Haluamme valmistautua näihin muutoksiin jo nyt”, sanoo VR Groupin kiinteistöjohtaja Juha Antti Juutinen.

Lue lisää case VR Groupista.

 

Lappeenrannan kaupunki

Lappeenranta lähtee mukaan virtuaalivoimalakäyttäjäksi ensimmäisenä kaupunkina maailmassa. Palveluun on liitetty aluksi yhdeksän kiinteistöä, ja optiona siihen voidaan liittää vielä 50 kiinteistöä lisää.

 

”Virtuaalivoimalaitospalvelu vähentää kaupungin ympäristövaikutuksia ja lisää tuottoja. Kaupungin kannalta on hyvää kehitystä, että tilojen vuokrauksen lisäksi tuottoja voi saada myös tarjoamalla joustokapasiteettia sähkömarkkinoille”, kertoo Lappeenrannan kaupungin kehityspäällikkö Markku Mäki-Hokkonen.

Lue lisää case Lappeenrannan kaupungista.

 

Kauppakeskus Goodman

Hämeenlinnassa, valtatie 3:n päällä sijaitseva Kauppakeskus Goodman on tehnyt sopimuksen virtuaalivoimalaitospalvelun toimittamisesta.

 

Uuden ansaintamallin lisäksi alustaan liittäminen mahdollistaa Goodmanille tulevaisuudessa myös muita digitaalisia palveluja. Esimerkiksi kasvavaan sähköautojen lataustarpeeseen voidaan varautua kulutuspiikkejä leikkaamalla, mikä vähentää investointitarpeita kiinteistön sähköverkkoon.

Lue lisää case Kauppakeskus Goodmanista.

Kiinteistöt energiamurroksessa - uusi ansaintamalli | CASE Aurora pyramidit