Juttusarja

Ratin takana

Moni Siemensin työntekijä viettää valtaosan työpäivistään tien päällä matkalla asiakkaiden luo. Ratin takana -juttusarjassa esittelemme siemensläisten menopelejä.

Kohti miljoonaa kilometriä

Teollisuusasiakkuuksien myyntijohtaja Jaakko Rantala kiertää Suomea pari tuhatta euroa maksaneella Mersullaan.

”Olen aina tykännyt ajamisesta, mutta autot eivät koskaan ole olleet minulle mikään intohimo. Se on myös nähtävissä omistamieni autojen listasta”, naurahtaa myyntijohtaja Jaakko Rantala Siemensiltä.

 

54-vuotias Rantala on omistanut elämänsä aikana kuusi autoa: neljä Volkswagenia, yhden ”kahdesta ilmansuunnasta kolarikorjatun” Audin sekä Mercedes-Benzin, joka on hänen viimeisin hankintansa.

 

”Tekohengitin pitkään edellistä autoani, vuosimallin 2004 Volkswagen Golfia, kierrätysosilla. Kun 520 000 kilometriä tuli mittariin, moottori alkoi juoda jäähdytysnestettä ja siihen olisi tarvinnut tehdä kallis kansiremontti. Silloin hovimekaanikkoni Jukka tarjosi minulle leasing-sopimuksella pihassaan ollutta vanhaa E-sarjan Mersua vuodelta 2003.”

 

Tarjous oli niin edullinen, että Rantala tarttui siihen.

 

”Sain auton käyttööni 150 eurolla kuussa. Sopimus kattoi niin korjaukset, huollot, renkaat, katsastukset kuin vakuutuksetkin. Minun piti maksaa vain menovedet.”

 

Kaverin ennustus toteutui

Joensuussa taksina toimineen Mersun mittarissa oli leasing-sopimuksen alkaessa 478 000 kilometriä. Kulutusosa toisensa jälkeen meni lyhyen ajan sisällä vaihtoon omistajan piikkiin.

 

”Kun auto oli ollut minulla kymmenen kuukautta, Jukka ehdotti, että jospa ostaisin tämän kaunokaisen nimellisellä hinnalla. Kättelimme kaupat.”

 

Kymmenen kuukauden tutustumisjakson aikana kävi, kuten Sitekin Jorma Lönn oli ennustanut: ”Jaskasta tulee mersumies.”

 

”Jormalla on useampi saman mallinen Mersu, ja hän sanoi, että tämä auto menee ihon alle. Ihmettelin, että mitä se voi tarkoittaa, mutta nyt ymmärrän. Autossa on paljon hienoja ominaisuuksia ja se on tehty todella laadukkaasti.”

 

Auton ajomukavuus on pantu merkille myös muiden perheenjäsenten keskuudessa.

 

”Tässä on alkanut muodostua ihan ongelmaksi asti se, että kun minun pitäisi lähteä jonnekin, löydän avainnaulasta vain vaimoni Renault Clion avaimet.” 

Kuulemma myyntimiehiä on joskus nähty vähän prameammallakin kalustolla liikkeellä. 
Jaakko Rantala

Autoa kalliimmat sakot

Kun ajaa vuosittain 40 000 kilometriä Suomea ristiin rastiin, ehtii tien päällä sattua yhtä sun toista.

 

”Kerran ohitin nopeusvalvontakameran Parkanossa turhan vauhdikkaasti ja sain kutsun Malmin poliisilaitokselle. Siellä konstaapeli kertoi järjestelmän ehdottavan minulle 2400 euron sakkoa, eli oli lähellä, etten joutunut maksamaan autoani kalliimpia sakkoja. Onneksi poliisi oli rennonletkeä ja ymmärtäväinen ja antoi mahdollisuuden muistella, oliko tulotasoni mahdollisesti laskenut viime verotustiedoista. Muistikuvani mukaan näin oli tapahtunut, ja sakko soviteltiin 1440 euroon”, Rantala muistelee.

 

Myyntijohtajan 17-vuotias Mercedes-Benz ja sitä edeltänyt loppuun ajettu Volkswagen Golf ovat omanlaisensa tapaus teollisuusasiakkaiden keskuudessa.

 

”Viimeisimmät autoni ovat herättäneet asiakaskunnassa hilpeyttä. Kuulemma myyntimiehiä on joskus nähty vähän prameammallakin kalustolla liikkeellä.”

 

Rantalaa autojen saama huomio ei haittaa, päinvastoin. Hänen tavoitteenaan on jatkaa Mersun kanssa yhteistä matkaa vielä mahdollisimman pitkään.

 

”Mersun mittarissa on tällä hetkellä 550 000 kilometriä, ja olen asettanut tavoitteeksi ajaa miljoonan täyteen. Nykyiseen autoilufilosofiaani sopii, että ostetaan laadukkaita tuotteita, huolletaan niitä koko elinkaaren ajan ja käytetään ne loppuun. Onhan sekin omalta osaltaan kestävää kehitystä”, Rantala pohtii.

 

 

Teksti ja kuvat: Päivi Lukka

Jaakon valinnat

  • Autokoulusta jäi mieleeni se, kun inssiajoa edeltävässä harjoituksessa pyyhkäisin kuorma-autolla yhden liikennejakajan merkin nurin.
  • Ensimmäinen autoni oli Volkswagen Kupla vuosimallia 1972.
  • Unelmieni autossa ei ole nykyistä SBC-jarrujärjestelmää, joka on hajonnut tien päällä kahdesti.
  • Autossani kuuntelen Suomipopia tai äänikirjoja. Ajoittain kuulen myös tilannenopeuteen, ajotapaan tai reitin valintaan liittyvää ohjeistusta matkustajanpaikalta.
  • Paras taukopaikka? Minuun vetoavat Tankki täyteen -tyyppiset kahvila-huoltoasemat, jotka vielä sinnittelevät maaseudulla.