Henkilötarina

Haastattelussa Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme

Kuluttajia kuunnellaan nyt herkällä korvalla

Koronapandemia on havahduttanut kuluttajat ottamaan enemmän vastuuta omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Etätöiden lisääntymisen myötä terveyden ja hyvinvoinnin ratkaisut heijastuvat myös kuluttajien ruokatottumuksiin.

Teksti: Olli Manninen l Kuvat: Nina Dodd ja Mikko Käkelä

 

Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme sanoo, että nyt on osattava seurata herkin aistein, mitä kuluttajat odottavat ruoalta, ja mihin suuntaan kuluttajien arvostukset ja asenteet ovat kehittymässä, kun valintoja tehdään ruokakauppojen hyllyillä ja mietittäessä perheen ruokahetkiä.

 

”Maku ja nautinto ovat edelleen tärkeitä elementtejä, mutta kuluttajia kiinnostaa nyt entistä enemmän myös elintarviketuotteiden vastuullisuuteen liittyvät elementit”, Hurme sanoo.

 

Hän kuvailee ruokaa intohimobisnekseksi, jossa kuluttajilla on vahvat mielipiteet aiheesta kuin aiheesta ja näkemykset voivat herkästi polarisoitua.

 

”Oman hyvinvoinnin tai tuotteiden terveysvaikutusten ohella ruoan kotimaisuus, eläinten hyvinvointi, tuotannon eettisyys tai tuotteiden hiilijalanjälki ja raaka-ainelähteiden alkuperä herättävät intohimoja ja vilkasta keskustelua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa”, Hurme sanoo.

 

Kuumanakin käyvän keskustelun on perustuttava tutkittuun tietoon.
Annikka Hurme

Teknologian mahdollistama tieto on valtaa

Valio haluaa käydä aktiivisesti keskustelua näistä kuumista aiheista niin kuluttajien kuin omien sidosryhmiensä kanssa. Yhtiö haluaa tuoda keskusteluun näkemyksiä, jotka perustuvat tutkittuun ja mitattavaan tietoon. Tiedon hyödyntämisessä teknologia on keskeisessä asemassa.

 

”Erilaiset teknologiset ratkaisut helpottavat keräämään sellaista dataa, jota voidaan hyödyntää koko elintarviketuotannon elinkaaressa aina maitotilojen alkutuotannosta tuotekehitykseen ja markkinointiin asti”, Hurme sanoo.

 

Maitotilat ovat pitkälti automatisoituja, jolloin kesäkuisen  säilörehun perusteella voidaan ennakoida tulevan kauden raaka-ainevirrat. Maitotiloilla käytettävät lypsyrobotit tehostavat maidontuotantoa ja keräävät lehmäkohtaisesti tietoa, minkä laatuista maitoa on tuotannossa.Samalla ne keräävät tietoa eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista.

 

”Maidonkeräilyssä ja jakelussa maitorekkojen keräämää dataa voidaan puolestaan hyödyntää optimoimalla jakelureittejä. Näin pienennetään kuljetusten hiilijalanjälkeä. Markkinoinnissa ja tuotekehityksessä keräämme dataa yhdistelemällä kauppojen myyntidataa ja omaa tutkimustietoa löytääksemme kiinnostavia kulutuksen hälytystasoja, jotka auttavat tunnistamaan ajassa liikkuvia kulutuksen heikkoja signaaleja, joista voi syntyä kimmokkeita uusille tuotteille”, Hurme kertoo. 

 

Artikkeli jatkuu faktalaatikon jälkeen.

Annikka Hurme

Annikka Hurme, toimitusjohtaja, Valio

  • Päädyin oikeastaan sattuman kautta elintarvikealalle. Opiskelin aluksi sähkövoimatekniikkaa, mutta vaihdoin opinnot elintarvike-ekonomiaan ja innostuin alasta.
  • Olen työskennellyt Valiolla lähes 30 vuotta. Tulin yhtiöön trainee-ohjelman kautta ja olen sen jälkeen työskennellyt Valiolla monissa eri tehtävissä: markkinoinnissa ja useiden eri tuoteryhmien myyntitehtävissä sekä johtanut myös tehtaita. 
  • Viihdyn Valiolla, sillä tämä on yritys, jonka omistajilla on kasvot. Haluan olla mukana tekemässä töitä sekä vastuullisen maidontuotantoketjun eteen että viedä eteenpäin Valion missiota paremmasta elämästä.
  • Kantavaan ajatukseen, mikä inspiroi minua työssä ja elämässä eteenpäin, haluan lainata AIV-rehun kehittänyttä professoria ja Nobelin kemiasta saanutta A. I. Virtasta: ”Mitä uutta tänään?” A. I. Virtanen veti Valion laboratoriota 50 vuotta.
  • Jokainen päivä on mahdollisuus. 
  • Suhtaudun ruokaan intohimolla ja pidän monipuolisesta ruoasta, mutta en ole mielestäni loistava kokki. Sen sijaan leivon mielelläni. Bravuureitani ovat tiikerikakku ja laskiaispullat.
  • Viimeksi hankkimani tekninen laite on vohvelirauta. Edellinen oli saavuttanut jo elinkaarensa päätepisteen.

Teollisuuden digitalisaatio on hyvässä iskussa

Annikka Hurmen mielestä kotimainen teollisuus on jo vuosikausia osannut hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia ja automaatio sekä robotiikka ovat olleet arkea jo pitkään eri toimialojen tuotantolaitoksissa.

 

Tehdasympäristöissä merkittävät investoinnit anturiteknologiaan, robotiikkaan ja tekoälyyn ovat tehostaneet tuotantoa ja vahvistaneet kilpailukykyä. Uudet ratkaisut kuten 5G-verkot, esineiden internet tai tekoäly rikastavat teknologian vaikutuksia teollisuudessa.

 

”5G mahdollistaa esimerkiksi monimutkaisten huoltotoimenpiteiden tekemisen etänä. Asentajat voivat operoida virtuaalilasien avulla eri puolilta maailmaa tehtaissamme ja ratkoa nopeasti tilanteita, jotka aiemmin olisivat edellyttäneet matkustamista paikan päälle”, Hurme kertoo.

 

Viime keväänä levinnyt koronapandemia tarkoitti huimaa digiloikkaa myös Valion toimistotöissä.

 

”Parissa päivässä toimistoväki oppi ottamaan käyttöön virtuaaliset yhdessä tekemisen vuorovaikutustyökalut. Vaikka ne olivat aiemminkin olleet saatavilla, niiden käyttö oli ollut ennen passiivista. Pakon edessä niistä opittiin ottamaan tekemällä tehot irti. Työn tekeminen on väistämättä muuttunut koronapandemian myötä ja nyt omaksuttuja hyviä käytäntöjä tullaan varmasti jatkossakin suosimaan”, Hurme sanoo.

Digitaalinen kaksonen Joensuun juustolassa

Annikka Hurme kertoo innostuneena myös Valion Joensuun juustotehtaalla käyttöönotetusta digitaalisesta kaksosesta. Se on virtuaalinen malli, jonka avulla tuotannossa tapahtuvien muutosten vaikutuksia voidaan testata ja tuotantoa tehostaa.

 

Simuloinnin kautta valmistusprosessin analysointi ja optimointi onnistuvat ennen käyttöönottoa sekä tuotannon aikana häiritsemättä tuotantoprosessia. Digitaalinen kaksonen mahdollistaa myös operaattoreiden kouluttamisen ja kunnossapidon kehittämisen datapohjaisesti. 

 

”Digitaalinen kaksonen edustaa tiedolla johtamisen viimeisintä kehitysvaihetta. Sen avulla voidaan saada tehoa ja tuottavuutta niin tuotekehitykseen, tuotantoon kuin markkinointiin samalla vähentäen riskejä”, Hurme sanoo.

Hyvä kumppani haastaa ja tarjoaa ratkaisuja

Tehokas liiketoiminta on yhä enemmän yhdessä tekemistä, jossa avoin keskustelu ja mielipiteiden vaihto auttavat sekä kehittämään uusia ratkaisuja että jatkuvasti parantamaan nykyisiä toimintatapoja. 

 

Annikka Hurme odottaa Valion kumppaneilta aktiivisuutta ja edelläkävijyyttä sekä avauksia, jotka tukevat Valion tarpeita oman toiminnan kehittämisessä.

 

”Me osaamme jalostaa maitoa ja tehdä tuotteita. Suurena yrityksenä haasteemme on hallita sekä isoja volyymeja että olla joustava ja ketterä muutosten edessä. Yhteistyökumppaneilta toivon palveluja ja ratkaisuja, jotka tuovat kilpailuetua ja lisäarvoa toimintaamme, olipa kyse sitten taloushallinnon palkkaroboteista tai tuotannon tehostamisesta”, Hurme sanoo.

Valio

  • Päätoimipaikka: Helsinki
  • Perustamisvuosi: 1905
  • Työntekijämäärä: vuonna 2019 työntekijämäärä 4 160 henkilöä
  • Liikevaihto: vuonna 2019 yhteensä 1 786 miljoonaa euroa
  • Päätuote tai -palvelu: Valio valmistaa tuotteita kauppojen hyllyille ja elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi. Maidosta tehdään muun muassa juustoja ja välipaloja. Marjakeitot, lastenruoat ja kasvipohjaiset tuotteet kuuluvat myös valikoimaan. Maailmalle viedään etenkin voita ja maitojauheita.