Hannu ja Virpi Ali-Haapala

”Pieni ympäristöteko, iso vaikutus”

Biojätteen lajittelu mahdollistaa ravinteiden kiertokulun ja ympäristöystävällisen liikennepolttoaineen valmistamisen. Pirkanmaan Jätehuollon tekninen päällikkö, Elina Tiira, katsoo tyytyväisenä Nokialle noussutta biolaitosta, joka on Suomen edistyksellisin.
Älä jää paitsi teollisuuden kiinnostavimmista sisällöistä

Tilaa uutiskirje

Nokian Kolmenkulman alue tunnettiin aiemmin kaatopaikastaan, mutta nykyään se on kaikkea muuta. Vuonna 2007 käytöstä poistetun Koukkujärven kaatopaikan liepeillä toimii nyt bio- ja kiertotalouteen keskittynyt ECO3-yrityspuisto, jossa innovoidaan ja pilotoidaan kestävämpää huomista 35 toimijan voimin.

 

Alueen ankkuriyritys on Pirkanmaan Jätehuolto (PJH), joka vastaa jätteiden keräyksestä ja kierrätyksestä 17 kunnan alueella. PJH:n teknisenä päällikkönä työskentelevä Elina Tiira on nähnyt pitkän uransa aikana jätehuollon kehityskaaren.

 

”Kaatopaikat ovat jääneet sivurooliin, vaikka aiemmin ne olivat päätähti, kun kaikki loppusijoitettiin. Nykyään jätteen tiedetään olevan enemmän kuin jätettä ja sen potentiaali esimerkiksi energiana ja kierrätysmateriaalina ymmärretään”, Tiira kertoo.

 

Teknisen päällikön mukaan hienointa hänen työssään on jatkuva muutos.

 

”Jätettä voidaan käyttää ja hyödyntää yhä monipuolisemmin. Lainsäädäntö kehittyy ja ihmisten tietoisuus kasvaa. Kiertotalous kohtaa vihdoin arjen elämää. Vaikka se kuulostaa ehkä optimistiselta ja maailmaa syleilevältä, niin kyllähän tämä kaikki tekeminen tähtää sen varmistamiseen, että nykyajan lapsilla ja heidänkin lapsillaan olisi kestävä maailma, jossa elää.”

Biokaasua, lannoitteita ja multaa

Pirkanmaan Jätehuollon keräämästä sekajätteestä peräti 37 prosenttia on biojätettä niilläkin alueilla, joissa kiinteistöillä on mahdollisuus lajitteluun.

 

”Tämä on ongelma, koska lajiteltuna ja erilliskerättynä biojätteestä saadaan paljon enemmän hyötyä kuin lämmön- ja sähköntuotannossa Tammervoiman hyötyvoimalaitoksessa”, Tiira toteaa.

 

Jos biojäte poltetaan kompostoinnin tai mädättämisen sijaan, myös tärkeät ravinteet häviävät luonnon kiertokulusta.

 

”Kuinka tärkeää olisikaan, että ihmiset lajittelisivat jätteensä, jotta ne voitaisiin hyödyntää optimaalisella tavalla. Se olisi arjen pieni ympäristöteko, jolla olisi vaikutusta isossa mittakaavassa.”

 

PJH:n uusin investointi, heinäkuussa 2021 Nokialla käyttöönotettu Biomylly-biolaitos, ottaisi mielellään vastaan sekajätteen joukkoon eksyneet biojätteet uusien tuotteiden raaka-aineiksi.

 

”Biomylly on Suomen ensimmäinen ja edistyksellisin kaksilinjainen biolaitos. Yhdellä linjalla käsitellään biojäte ja toisella liete. Biojätteet ohjautuvat kuivareaktoriin, jossa niistä jalostetaan biokaasua ja luomulannoitteita. Märkäreaktorissa Nokian Veden jätevedenpuhdistamon lietteistä valmistetaan biokaasua ja vihermultaa. Koska biojäte ja liete käsitellään erikseen, biojätteestä valmistuvat ravinteet kelpaavat myös luomuviljelyyn.”

 

Tällä hetkellä PJH:n keräys- ja kuljetusajoneuvoista 15 on kaasukäyttöisiä. Yhtiön tavoitteena on saada kaikki 40 kuljetusautoa kulkemaan itse valmistetulla biokaasulla, mikä pienentäisi jätekuljetusten polttoainekustannuksia noin 40 prosenttia ja päästöjä noin 1900 hiilidioksiditonnia vuodessa.

Kuinka tärkeää olisikaan, että ihmiset lajittelisivat jätteensä, jotta ne voitaisiin hyödyntää optimaalisella tavalla. Se olisi arjen pieni ympäristöteko, jolla olisi vaikutusta isossa mittakaavassa 
Elina Tiira

Markkinalähtöinen suunnitelma

Kun Pirkanmaan Jätehuolto lähti suunnittelemaan uutta ratkaisua elinkaarensa loppuun tulleen kompostointilaitoksen tilalle, tavoitteena oli saada biojätteille kustannustehokas käsittelymenetelmä, joka tuottaisi ympäristöhyötyjä.

 

”Kompostointi on yhä ihan hyvä menetelmä, mutta se vie paljon energiaa. Biolaitos taas tuottaa energiaa liikennekäyttöön. Mietimme ensin markkinalähtöisesti, millaisille lopputuotteille tässä lähistöllä olisi kysyntää ja lähdimme hakemaan siihen kokonaisuutta”, Tiira kertoo.

 

23 miljoonaa euroa maksaneen biolaitoksen toimitti biokaasuteknologian asiantuntija EcoProtech.

 

”Hatunnosto tilaajalle, että he olivat kaukaa viisaita ja lähtivät heti hakemaan markkinoiden järkevintä ja parasta ratkaisua. Jotkut tuijottavat vain investointikustannuksia, mutta tässä projektissa osattiin ottaa huomioon lopputuotteen jalostusmahdollisuudet ja laitoksen 20−30 vuoden elinkaari”, toteaa yrittäjä ja EcoProtechin toimitusjohtaja Tero Mäki.

 

EcoProtech on toimittanut biolaitoksia eri puolille Suomea ja Aasiaa vuodesta 2002. Biomyllyn ohella yrityksen suurimpia projekteja ovat olleet Etelä-Karjalan Jätehuollon laitos Lappeenrannassa sekä Kunmingin kaupungin laitos Kiinassa.

 

”Siemens on ollut kumppanimme jo vuosikausia, ja kumppanuus on toiminut erittäin hyvin. Olemme rakentaneet laitoksia nimenomaan Siemensin ohjausratkaisujen ja komponenttien päälle. Tarkoitus on jatkaa näin tulevaisuudessakin. Meillä on käytössä aika lailla kaikki, mitä Siemens tarjoaa: kenttäinstrumentit, moottorit, taajuusmuuttajat, logiikat, valvomo, sähkökeskuskomponentit”, Mäki luettelee.

Olemme rakentaneet laitoksia nimenomaan Siemensin ohjausratkaisujen ja komponenttien päälle. Tarkoitus on jatkaa näin tulevaisuudessakin.
Tero Mäki

Tilavaraus toiselle reaktorille

Kun Biomylly pääsee täyteen vauhtiin, siellä käsitellään 24 000 tonnia bio- ja puutarhajätteitä sekä 10 000 tonnia puhdistamolietteitä vuodessa.

 

”Tavoitteenamme on tuottaa 24 gigawattituntia biokaasua vuodessa”, Tiira kertoo.

 

Tällä hetkellä Biomyllyssä tuotettua biokaasua on tankattavissa Nokian Koukkujärvellä ja kesällä 2022 myös Tarastenjärven jätekeskuksella Tampereella.

 

”Biomyllyn sijainti mahdollistaa liittymisen Gasgridin kaasunjakeluverkkoon. Se on sellainen tulevaisuuden optio. Tutkimme myös hiilidioksidin talteenoton ja aurinkoenergian hyödyntämisen mahdollisuuksia.”

 

Jos pirkanmaalaiset kunnostautuvat biojätteiden lajittelussa, Biomyllyn kapasiteetti ei tule ihan heti vastaan.

 

”Jatkuva kehittäminen on mahdollista hyvän automaatiojärjestelmän kautta”, Mäki sanoo.

 

”Ja tontilla on tilavaraus toiselle reaktorille, eli voimme laajentaa tarvittaessa”, Tiira toteaa.

 

Teksti ja kuvat: Päivi Lukka

Haastatteluajankohta: 28.2.2022

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

  • 451 000 asukkaan ja 17 kunnan yhtiö.
  • 99 prosenttia kerätystä jätteestä päätyy hyötykäyttöön.
  • Perustettu: 1994.
  • Liikevaihto: 43,3 miljoonaa euroa.
  • 92 työntekijää.