Digitaalinen kaksonen ratkaisi käyttöönoton riskit – katso video

Siilot on tehty rikottaviksi

Voitolla työhön -juttusarjassa esitellään menestyksekkäästi työtään tekevien siemensläisten oivalluksia työelämästä. Ville Torvinen työskentelee Siemensin oppilaitosvastaavana.

”Kun olin lapsi, päässäni pyörivät perinteiset ajatukset esimerkiksi palomiehen ammatista. Selkeät suunnitelmat työurasta puuttuivat vielä yläasteella, mutta suuntaa antoi se, että olin kiinnostunut käsillä tekemisestä. Sen vuoksi hain ammattikouluun ja alaksi valikoitui sähköala.

 

Ehdin tehdä puolitoista vuotta automaatioasentajan töitä. Silloinen pomoni toi ohjaavasti esiin, että opiskelemaan kannattaisi vielä lähteä. Armeijassa päätös muhi ja päätin hakea ammattikorkeakouluun.

 

Siemensillä olen työskennellyt vuodesta 2013. Ensimmäisen kesän olin teknisessä tuessa, jonka jälkeen siirryin myynnin puolelle. Tällä hetkellä työskentelen toimistomyynnin (Back Office Sales) tiimissä, jossa työni painopisteet ovat automaatiotuotteissa ja prosessipuolen virtuaalisessa käyttöönotossa.

 

Oppilaitosvastaavan tehtävät tulivat vastuulleni vuonna 2016. Siemensillä on pitkät perinteet oppilaitosyhteistyöstä ja toimintaan on vahva tuki Saksasta. Työtehtävät asiakasprojektien ja oppilaitosten parissa tukevat toisiaan, sillä tuotepuolen tuntemuksesta on iso etu oppilaitosten parissa ollessa. Oppilaitoksissa halutaan aiempaa enemmän hyödyntää virtuaalista käyttöönottoa ja digitaalisia kaksosia opetuksessa, joten voin välittää kokemuksiani kentältä suoraan opiskelijoiden pariin.

 

Oppilaitosvastaavana olen mukana ammattitaidon kilpailuissa. Taitaja-kilpailuissa katson kisatehtävään sopivat tuotteet ja olen mukana ideoimassa tehtäviä. Vuodesta 2017 lähtien olen toiminut automaatioasennuslajin päätuomarina. Välillä kilpailuja katsellessa tekisi mieli olla jälleen kilpailijan roolissa.”

Kilpailuvietti on säilynyt. Siitä on myös hyötyä työelämässä.
Ville Torvinen

Maailmalta opittua

 

”Olemme mukana kansallisten Taitaja-kisojen lisäksi kansainvälisissä ammattitaitokisoissa. Tähän mennessä olen ollut Venäjällä, Arabiemiirikunnissa, Unkarissa ja Ruotsissa järjestetyissä kisoissa. Kisoissa paitsi tutustuu kollegoihin, näkee myös eroja koulutusjärjestelmissä ja oppilaitostyössä. Esimerkiksi Keski-Euroopassa ja Japanissa yritykset rahoittavat kilpailutoimintaa vahvasti, kun taas Kiinassa valtiolla on iso rooli.

 

Kisajärjestelyt kertovat myös järjestäjämaan kulttuurista. Mieleeni ovat jäänet erityisesti vuoden 2019 Venäjän Kazanin WorldSkills-kisat, joiden avajaisissa ja päättäjäisissä oli suuren urheilujuhlan tunnelmaa. Kilpailijoita oli 1 300 yli 60 maasta. Paikalla oli myös Venäjän presidentti.

 

Varsinainen tähtihetki oli kuitenkin vuoden 2018 EuroSkills-kisat Budapestissa, kun Samu Lahti voitti pronssia automaatioasennuksessa. Vaikka ammattitaitokisat ovat kilpailijan roolissa jääneet taakse jo kymmenisen vuotta sitten, kilpailuvietti on säilynyt. Siitä on myös hyötyä työelämässä. Kilpailuhenkisyys näkyy siinä, että kun vastaan tulee ongelma, sen haluaa ratkaista ja siitä haluaa oppia.

 

Pidän työssäni erityisesti vaihtelevuudesta. HAMIn opetusmeijerin modernisointiprojekti on hyvä esimerkki tehtävien monipuolisuudesta. Saman projektin aikana pääsin toimimaan niin projektipäällikkönä kuin asentajan tehtävissä."

Kokonaisuus ratkaisee

"Insinöörinä koen, että kokonaisuus ratkaisee, eli miten hyvin projektin eri osa-alueet saadaan koottua toimivaksi kokonaisuudeksi. Tässä suhteessa digitaalinen kaksonen ja virtuaalinen käyttöönotto helpottavat kokonaisuuden testaamista ja hahmottamista.

 

Kokonaisuuksien hallinta vaatii myös jatkuvaa tiimityöskentelyn kehittämistä ja siilojen rikkomista eri tiimien välillä. Näin saadaan tehostettua projekteja ja ongelmat pystytään löytämään sekä korjaamaan ennen loppuasiakkaalla tapahtuvaa käyttöönottoa.

 

Yleensä mielletään, että insinööri tekee vain annetun tehtävän miettimättä, miten ratkaisut vaikuttavat projektin seuraaviin vaiheisiin tai toisten tiimien työhön. Saatetaan myös nähdä, etteivät insinöörit keskustele keskenään. Nykyisin insinööreiltä odotetaan hyviä vuorovaikutustaitoja ja verkostoitumista. Moni asia helpottuu, kun tekijät keskustelevat keskenään.”

Ville Torvisen urapolku

Ensimmäinen kesätyöpaikkani oli 16-vuotiaana suojateiden maalausta Lohjan kaupungilla teiden ja katujen kunnossapidossa.

 

Koulutukseltani olen automaatiotekniikan insinööri sekä automaatio- ja sähköasentaja.

 

Minua motivoi työssäni vaihtelevuus ja mahdollisuus päästä kokemaan uusia asioita.

 

Parasta vastapainoa työlle ovat perhe, liikunta ja matkustelu, joka on jäänyt viime kuukausina vähemmälle.

 

Tulevaisuuden urahaaveissani kiinnostaisi käydä ulkomailla komennuksella.