Tiekartta ohjaa teollisuutta hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Suomi suuntaa hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Siihen tähtäävä ilmastopolitiikka nojaa toimialakohtaisiin tiekarttoihin, joiden valmistelussa teollisuus on aktiivisesti mukana. Teknologiateollisuus ry:n kestävän kehityksen johtaja Helena Soimakallio pitää hyvänä, että ilmastotalkoilla on selkeät tavoitteet ja yhteinen tahtotila. Nyt on vielä määriteltävä vaikuttavimmat keinot ja niiden kustannukset.

Hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisessä on kyse suuresta muutoksesta, jonka edellyttämistä toimenpiteistä on tarkoitus päästä perille eri toimialoilla parhaillaan valmisteltavien tiekarttojen avulla.

 

“Uskon, että näistä tiekartoista saadaan johdettua konkreettisia ratkaisuja asetettuihin ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. Aina parempi jos hiilineutraaliuutta lähdetään tavoittelemaan kannustavasti ja joustavasti”, sanoo Helena Soimakallio.

 

Suomen hiilineutraaliustavoite 2035 on peräisin nykyhallituksen ohjelmasta. Tavoitteena on vähentää vuoteen 2030 mennessä ilmastopäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta, ja tämän jälkeen vielä kiihdyttää ilmastotoimia. Suomi tähtää hiilineutraaliksi ainakin kymmenen vuotta EU:n tavoitteita ennemmin.

 

Talouskasvun ja kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että valtio tukee kehitystä rakentamalla luotettavaa ja pitkäjänteistä toimintaympäristöä. Esimerkiksi energiaverotuksen ja kiertotalouden selkeät pelisäännöt sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanosten riittävyys ovat avainasemassa vähähiilisen yhteiskunnan synnyttämisessä.

 

“Mikään ala ei ole muutoksessa yksin tai sen ulkopuolella. Lisäksi kaikki teollisuussektorit ovat linkittyneet tiiviisti toisiinsa raaka-aineiden, tuotteiden, palveluiden sekä osaamisen välityksellä. Kyse on systeemisestä muutoksesta, jota on tehtävä yhdessä”, Soimakallio jatkaa.

Ympäristö kiittää

Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi Otaniemestä vuonna 1992 valmistunut Soimakallio on työskennellyt aikaisemmin energiateollisuudessa sekä kiinteistö- ja rakennusalalla. Hän on ollut alusta saakka mukana kehittämässä yritysten ympäristöratkaisuja ja -raportointia sekä muovaamassa ympäristölainsäädäntöä EU-vaatimusten mukaisiksi.

 

Vapaa-ajallaan luonnossa viihtyvä Soimakallio torjuu ilmastonmuutosta omassa arjessaan kestävillä arkivalinnoilla, kuten asumalla puurakenteisessa passiivitalossa, käyttämällä uusiutuvaa sähköä sekä kierrättämällä ja välttämällä hävikkiä. Hän ei näe ristiriitaa oman ympäristömyönteisyytensä ja teollisuuden hyväksi tekemänsä työn välillä.

 

“Ympäristöasioista huolehtiminen on olennainen osa yritysten toimintaa siinä missä asiakastarpeiden ymmärtäminen ja taloudellinen kilpailukyky. Fiksujen tuotteiden ja palveluiden avulla on mahdollista synnyttää suuri kädenjälki, kun päästöjen vähentäminen ja tuotantoprosessien kehittäminen hyödyttävät asiakkaiden lisäksi koko yhteiskuntaa”, Soimakallio pohtii.

Verkostoituminen on välttämätöntä erityisesti uusien innovaatioiden kehittämiseksi. 
Teknologiateollisuuden kestävän kehityksen johtaja Helena Soimakallio

Teollisuuden aktivoituminen Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on osoitus uuden aikakauden alkamisesta. Hiilidioksidipäästöjen osalta suurin säästöpotentiaali on niillä toimialoilla, jotka käyttävät paljon energiaa tai neitseellistä alkuperää olevia raaka-aineita. Soimakallio mainitsee esimerkkinä metallinjalostuksen, jossa kasvuhuonekaasupäästöjä on mahdollista vähentää merkittävästi muun muassa kasvattamalla kierrätysteräksen osuutta tai ottamalla käyttöön uutta tuotantoteknologiaa.

 

“Uudet ja energiatehokkaat ratkaisut syntyvät investoinneista ja tuotekehityksestä, jotka luovat pohjaa suomalaiselle cleantech-viennille. Jos meillä kehitettyjä, ympäristötehokkaita ratkaisuja otetaan käyttöön siellä, missä päästöt ovat hyvin suuria, kasvaa viennin ohella myös kotimaisen teollisuuden ympäristötekojen vaikuttavuus”, Soimakallio korostaa.

Digitalisaatio vauhdittaa

Digitalisaatio on vähähiilisen yhteiskunnan vauhdittaja, jonka edut ympäristölle tulevat monesta eri suunnasta. Digitaalisten ratkaisujen avulla teollisuudessa pystytään suunnittelemaan tuotantoa entistä tarkemmin, simuloimaan erilaisia tilanteita, valvomaan prosesseja sekä tekemään parempia tuotteita. Esineiden internet auttaa esimerkiksi laitteiden ennakoivassa kunnossapidossa ja taloautomaatio kiinteistöjen energiankulutuksen vähentämisessä.

 

Digitaaliset ja muut vähähiilisyyttä tukevat ratkaisut tulevat lisäämään päästöttömän sähkön kulutusta, mikä herättää kysymyksen kohtuuhintaisen sähkön saatavuudesta. VTT:n arvion mukaan sähkön kokonaiskulutus kasvaa vuoteen 2030 mennessä 80−90 terawattitunnista 120−127 terawattituntiin. Suomeen kuitenkin rakennetaan lisää sähkön tuotantokapasiteettia. Samaan aikaan mahdollisuudet sähkön kulutusjoustoihin kasvavat ja älykkäät sähköverkot tekevät tuloaan.

“Hiilineutraalit ratkaisut edellyttävät entistä enemmän yhteistyötä eri teollisuustoimijoiden välillä. Verkostoituminen on välttämätöntä erityisesti uusien innovaatioiden kehittämiseksi”, Soimakallio summaa.

 

 

Teksti: Ari Rytsy

Kuvat:  Samuli Skantsi (kuvankäsittely Susanne Apel)

Tästä on kyse

  • Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
  • Teknologiateollisuuden, Metsäteollisuuden, Kemianteollisuuden ja Energiateollisuuden edustamat alat tuottavat noin puolet Suomen vuotuisista ilmastopäästöistä.
  • Teollisuusliitot ovat sopineet työ- ja elinkeinoministeriön kanssa laativansa kevääseen 2020 mennessä omat pitkän aikavälin suunnitelmansa päästövähennyksien saavuttamisesta.
  • Euroopan unionin tämän hetkinen tavoite on päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.
  • Suomi tavoittelee EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimien rakentamista siten, että EU saavuttaa hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050. 

Outokumpu investoi maakaasuun ja uuteen teknologiaan

Outokumpu on siirtynyt käyttämään Tornion-terästehtaalla polttoaineena nesteytettyä maakaasua propaanin ja öljyn tilalla ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Investoinnilla on ollut positiivinen vaikutus tehtaan kustannustehokkuuteen sekä sen hiilidioksidi- ja typen oksidipäästöihin.

Outokumpu on investoinut ympäristöystävällisemmän toiminnan kehittämiseen konsernitasolla yli 450 miljoonaa euroa viimeisen 15 vuoden aikana. Vastuullisuutta koskevat periaatteet päivitettiin vuosi sitten ja syksyllä konsernissa aloitti uusittu ja vahvistettu Sustainability-tiimi. Kestävä kehitys on Outokummulla liiketoiminnan ytimessä, mikä näkyy myös aktiivisuutena ympäristö- ja vastuullisuusasioissa.

 

“Toimintaamme ohjaa kestävä kehitys, joka tarkoittaa raskaassa teollisuudessa erityisesti materiaali- ja energiatehokkuutta. Mitä enemmän näitä kehitämme, sen paremmin pyörii bisnes ja sitä vähemmän tulee päästöjä. Tutkitusti vastuullinen yhtiö tekee myös parempaa tulosta”, perustelee Outokummun ympäristöjohtaja Juha Ylimaunu.

 

Yksi Outokummun suurimmista ponnistuksista on ollut Tornion terästehtaalla toteutettu siirtymä LNG:n eli nesteytetyn maakaasun käyttöön prosessien polttoaineena. LNG:n käyttöönottoa edelsi Outokummun osittain omistaman Manga LNG Oy:n LNG-terminaalin rakentamishanke Tornion tehtaan läheisyyteen, ja lisäksi Tornion tehtaalle tehtiin sisäisiä muutostöitä, jotka kattoivat muun muassa propaaniputkiston, -höyrystimien ja -polttimien vaihtamisen. Hankkeen myötä Tornion terästehtaan kustannustehokkuus parani ja sen hiilidioksidi- ja typen oksidipäästöt vähenivät 5–10 prosenttia.

 

“LNG:n käyttöönoton kipinänä olivat kustannussäästöt, koska vuonna 2010 propaanin ja öljyn hinta oli huomattavasti korkeammalla tasolla kuin viime vuosina. Halusimme energialle tasaisempaa hintaa. Luonnollisesti myös hiilidioksidi- ja typen oksidipäästöjen alentaminen oli yksi muutoksen tavoitteista”, kertoo Ylimaunu.

 

Outokumpu jatkaa Torniossa valitsemallaan tiellä kehittämällä alansa tehokkainta tehdasta muun muassa digitalisaation keinoin. Yhtiö tutkii myös mahdollisuuksia rakentaa Tornioon uusi, maailmassa ainutlaatuinen kuonasulatto, jolla parannettaisiin metallien talteenottoa ja hyötykäyttöä tehtaiden sivu- ja jätevirroista.