Unelmana ikioma jäätelö

Jäätelönystävä Kristoffer Ignatius sai herkullisen tehtävän, kun hän pääsi tutustumaan Hämeen ammatti-instituutin (HAMI) digitalisoituun opetusmeijeriin ja valmistamaan omaa jäätelöä.

Juontaja−toimittaja Kristoffer Ignatius, 41, on rakastanut jäätelöä lapsesta asti. Hänen varhaisimmat jäätelömuistonsa sijoittuvat Kainuun Halmevaarassa sijainneeseen mummilaan.

 

”Syypää jäätelöintouteeni on edesmennyt mummoni, joka valmisti salaisella reseptillä omaa vadelmajäätelöä foliorasioissa. Maku oli maaginen. Uteliaana seurasin, miten hän sitä valmisti: piti olla huolellinen ja siisti sekä käyttää laadukkaita raaka-aineita oikeassa suhteessa. Lukemattomia kertoja olen yrittänyt toistaa mummoni oppeja, mutta en ole koskaan onnistunut tekemään itse saman makuista jäätelöä”, jäätelökoneen alakouluikäisestä asti omistanut Ignatius kertoo.

 

Jäätelö kuuluukin kiinteästi Ignatiuksen ja hänen puolisonsa arkeen.

 

”Voisin elää jäätelöllä! Se on suosikki leffaevääni, ja kun tulee uusia makuja, niitä pitää päästä heti testaamaan. Oli minkä kokoinen purkki tahansa, se harvoin päätyy takaisin pakastimeen. Täytyy myöntää, että olen myös vähän huono jakamaan omaa annostani kenenkään toisen kanssa.”

Hyönteisjäätelö jäi maistamatta

Tavallinen vanilja- tai mansikkajäätelö ei enää saa Ignatiusta hurmokseen, vaan maussa pitää olla jotain yllättävää.

 

”Tutkailen mielelläni erikoisempia jäätelömakuja. Terva on yksi suosikeistani. Olen syönyt myös esimerkiksi valkosipuli-, timjami- ja aurajuustojäätelöä. Vain kerran olen kieltäytynyt maistamasta uutta makua: sirkkajauhoista valmistetussa hyönteisjäätelössä meni minun rajani”, mies naurahtaa.

 

Tänä syksynä mediatyön moniammattilainen sai mieluisan mahdollisuuden, kun hän pääsi tutustumaan videojuontajan tehtävissä Siemensin ja Ideal GRP:n digitalisoimaan HAMIn opetusmeijeriin ja valmistamaan siellä itse ideoimaansa jäätelömakuyhdistelmää.

 

”Tämä työkeikka oli unelmieni täyttymys. Olen aina haaveillut jäätelön parissa työskentelystä. Makuyhdistelmäkin oli valmiina kirkkaasti mielessä: halusin tehdä perinteisiä suomalaisia makuja yhdistävän jäätelön, jossa olisi aitoa vadelmaa ja salmiakkia. Sellaista en ole löytänyt kaupoista.”

 

Jäätelön nimeksi valikoitui Krisun salmiakkinen vadelmajäde, ja jäätelöpurkille tilattiin graafikolta oma visuaalinen ilme. Tarroissa peukkua näyttää tuttu hahmo.

 

”Lopputulos on minun näköiseni ja oloiseni. Meinasin alkaa hyppiä tasajalkaa, kun sain oman purkin käteeni ja maistoin jäätelöä ensimmäistä kertaa. HAMIssa reseptin laatinut henkilö oli tehnyt erinomaista työtä. Kokemus vei minut takaisin lapsuuden makumuistoihini: mummon vadelmajäätelöön ja apteekin salmiakkiin.”

 Jos haluamme jatkossakin syödä laadukkaita kotimaisia meijerituotteita ja päästä maistamaan uusia hyviä makuja, on ensiarvoisen tärkeää pitää alan koulutuksen tasokkuudesta huolta.
Kristoffer Ignatius

Naapurilla navettatöissä

Päivän mittainen vierailu opetusmeijerissä teki Ignatiukseen ison vaikutuksen.

 

”Harva varmaan ajattelee aamupalarahkaa tai juustonsiivua syödessään, miten paljon osaamista minkäkin tuotteen takana on. Jos haluamme jatkossakin syödä laadukkaita kotimaisia meijerituotteita ja päästä maistamaan uusia hyviä makuja, on ensiarvoisen tärkeää pitää alan koulutuksen tasokkuudesta huolta. Opiskelijoista ja opettajista välittyvä ammattitaito oli hienoa seurattavaa.”

 

Meijeristienkin osaaminen valuisi kuitenkin hukkaan, jos suomalainen maito ei olisi huippulaatuista jo navetassa.

 

”Suomessa maidon laatua valvotaan tarkasti niin tiloilla kuin meijereissäkin. Pääsin näkemään tämän konkreettisesti lapsena, kun autoin naapuriamme navettatöissä”, Ignatius kertoo.

 

Jäätelöunelman toteuduttua on hiljalleen aika siirtää katseet tulevaisuuteen. Onko media-alan konkarilla kenties alanvaihto mielessä?

 

”Alkuvuodesta 2021 HAMIssa on kuulemma alkamassa jäätelön valmistuksen minikurssi, johon osallistumista nyt harkitsen. Eihän sitä tiedä, minkälaisen jäätelöimperiumin siemen tässä sai alkunsa! Seuraavaksi haluaisin valmistaa vahvan sitruunaista kermajäätelön ja sorbetin sekoitusta, jossa olisi appelsiini- tai sitruskastiketta”, onnellinen mies visioi.

 

Teksti ja kuvat: Päivi Lukka

Tiesitkö?

  • Suomen ainoa opetusmeijeri sijaitsee Hämeen ammatti-instituutissa Hämeenlinnassa.
  • Koulusta valmistuu vuosittain noin 40 meijeristiä, jotka työskentelevät esimerkiksi meijeriteollisuuden tuotantolaitoksissa, elintarvikevalvonnassa, teollisuuden pesuaineyrityksissä ja panimoissa.
  • Opetusmeijeriä opinnoissaan hyödyntävät myös Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat.
  • Siemensin teknologialla lukukaudella 2019−2020 modernisoitu ja digitalisoitu opetusmeijeri on nyt yksi maailman edistyksellisimmistä.
  • Opetusmeijerin digitaalisen kaksosen teki Ideal GRP ja automaatiouudistuksessa olivat mukana HAMKin sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijat.