Onko vihreä vety seuraava suomalainen menestystarina? 

Potentiaalia ja osaamista löytyy, vakuuttavat asiantuntijat.
Lue lisää teollisuuden menestystarinoita

Tilaa uutiskirje

Suomella on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen vuonna 2050. Kovat tavoitteet ovat saaneet monen pään kääntymään maailman yleisimmän alkuaineen puoleen.

 

Vihreä vety tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia hiilineutraaliksi pyrkivälle Suomelle. Vetyä voidaan sanoa vihreäksi, kun se valmistetaan uudella uusiutuvalla energiaa, jonka tuottaminen ei ole pois nykyisestä uusiutuvan energian kapasiteetista.

 

Vedytalouden hyödyt voidaan valjastaa sekä teollisuuden että energiajärjestelmän tarpeisiin, kuten on jo tehty Saksan Baijerissa sijaitsevassa Wunsiedelin kaupungissa.

 

 

 

 

Vedyssä on paljon potentiaalia

”Vihreä vety on Suomelle iso mahdollisuus. Se mahdollistaa hiilivapaan yhteiskunnan ja tulee lisäämään joustavuutta sekä tehokkuutta energian käyttöön”, visioi Siemensin kehitysjohtaja Lars Maura.

 

Vedyn edut on jo huomioitu osana kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Vetytaloutta edistämään on perustettu yritysvetoinen vetyklusteri, jossa on mukana toimijoita arvoketjun eri vaiheissa toimivista yrityksistä.

 

”Klusterin tehtävänä on konkretisoida vetytalouden merkitystä Suomelle ja edistää vetytalouden hankkeita”, Siemensiä klusterissa edustava Maura kertoo.

 

Vihreä vety on kiinnostava aine energiajärjestelmän kannalta, sillä se on samaan aikaan sekä raaka-aine, polttoaine että energiavarasto. Siemensin virtuaalivoimalaitospalveluiden johtaja Veikka Pirhonen kertoo, että vihreän vedyn merkitys konkretisoituu kahdessa eri kanavassa. 

 

”Vedyllä on iso rooli energiajärjestelmässä tasaamassa uusiutuvien energialähteiden kausivaihteluita. Lisäksi teollisuus tarvitsee vihreää vetyä ja sen johdannaisia hiilineutraalin tuotannon tavoittamiseksi”, Pirhonen sanoo.

Vihreä vety on Suomelle iso mahdollisuus. Se mahdollistaa hiilivapaan yhteiskunnan ja tulee lisäämään joustavuutta sekä tehokkuutta energian käyttöön.
Lars Maura

Mukana lupaavia toimijoita

Pirhosen ja Mauran mukaan Suomessa on mahdollisuus lisätä tuulivoimaa ja tuottaa vetyä sen avulla. Jotta vedyn potentiaali voidaan hyödyntää ja optimoida parhaalla mahdollisella tavalla, siihen vaaditaan yhteistyötä ja monenlaista toimialaosaamista sekä uusien teknologioiden ja toimintamallien tehokasta käyttöönottoa.

 

”On paljon teollisuudenaloja, jotka hyötyvät vedystä, koska se mukautuu eri tarpeisiin. Energiaa tullaan tarvitsemaan esimerkiksi tuotantoon ja liikkumiseen. Vetytalouteen on Suomessa vielä matkaa, mutta mukana on osaavia toimijoita ja lupaavia hankkeita. Nyt pitää vain skaalata”, sanoo Maura.

 

Yksi esimerkki lupaavista toimijoista on biometanointia tekevä Q Power, joka auttaa yrityksiä varastoimaan, uusiokäyttämään ja tuottamaan uusiutuvaa energiaa. Vetyä ja hiilidioksidia yhdistävästä tuotantoprosessista veikataan uutta suomalaista menestystarinaa.

 

Lue lisää Q Powerista ja biometanoinnista.

Suomessa on jo olemassa vedyn ympärille rakentunut ekosysteemi. Osaamista riittää ja myös vientimahdollisuuksia on sen verran, että Suomella on paljon mahdollisuuksia tällä alalla.
Veikka Pirhonen

Saksalainen pikkukaupunki elää tulevaisuutta

Vedyn kasvumahdollisuudet ovat isot ja niitä riittää uusille toimijoille. Tuotannon lisäksi vedyn jatkojalostus on mahdollista toteuttaa kannattavasti.

 

”Suomessa on jo olemassa vedyn ympärille rakentunut ekosysteemi. Osaamista riittää ja myös vientimahdollisuuksia on sen verran, että Suomella on paljon mahdollisuuksia tällä alalla. Siemens pystyy tarjoamaan teknologiaratkaisuja koko arvoketjulle”, kertoo Veikka Pirhonen.

 

Pirhonen nostaa esimerkiksi saksalaisen Wunsiedelin kaupungin ja sen vetylaitoksen SWW Wunsiedel GmbH:n, jossa Siemens toimii kumppanina. Myös Saksa tavoittelee pienempiä hiilidioksidipäästöjä, ja vedyllä on tässä tärkeä rooli.

 

Wunsiedelin vetylaitos on yksi Euroopan merkittävimmistä vihreistä vetylaitoksista. Pääasiassa aurinko- ja tuulivoimasta PEM-elektrolyysillä tuotettua vetyä ei käytetä vain raaka-aineena vaan myös pitkäaikaisena varastointivälineenä. Laitos auttaa näin poistamaan pullonkauloja ja lisäämään sähköverkon joustavuutta. Wunsiedelissä myös hapen ja hukkalämmön sivutuotteet on integroitu energiakiertoon.

 

Wunsiedelin vetylaitoksessa huomionarvoista on monipuolinen kokonaisuus. Laitos on aktiivinen osa koko energiajärjestelmää.

 

”Kyseessä on holistinen kokonaisuus ja teollisen mittaluokan laitos. Älykäs energianhallintajärjestelmä takaa optimoidun vedyntuotannon ja -käytön sekä edesauttaa energiajärjestelmän vakautta. Kiertotaloutta on se, miten hukkalämpö on integroitu osaksi energiajärjestelmää”, kertoo Pirhonen.

 

Hän näkee Wunsiedelin hyvänä esimerkkinä siitä, että vetytalous toimii.

 

”Projekti on kaupallisesti kestävällä pohjalla ja toiminnassa jo nyt eikä tulevaisuudessa”, Pirhonen toteaa.

 

Haastattelut on tehty maaliskuussa 2022.